Rivien välistä

Syksyn kirjamessut lähestyvät – ohjelmajohtajat kertovat, mitä on luvassa

Syksyllä kirjamessut kokoavat yhteen kirjailijat, lukijat ja alan asiantuntijat eri puolilla Suomea. Millaista työtä messujen suunnittelu on, ja mitä messujen tekijät itse odottavat? Haastattelimme Helsingin, Turun, Tampereen, Jyväskylän ja Oulun kirjamessujen ohjelmavastaavia.

Mikä on tämän vuoden kirjamessujen pääteema, ja miten se valikoitui?

Ville Blåfied: Helsingin Kirjamessujen teemana on tänä vuonna Sivistys & ilo; juhlavuonna puhumme siitä, mitä paras kirjallisuus meille antaa – sivistyksen voimasta ja lukemisen ilosta. 

Vilja-Tuulia Huotarinen: Turun Kirjamessujen teema on Aloita uusi tarina. Suomen vanhimmat kirjamessut täyttävät 35 vuotta ja aloittavat uudessa paikassa, Logomon tapahtuma-areenalla. En usko sanontaan alku aina vaikeaa. Alut syntyvät onnellisten tähtien alla. Asiat osuvat silloin kohdalleen, ainakin hetkeksi.

Mari Koli: Jyväskylän Kirjamessuilla ei perinteisesti ole ollut pääteemaa.

Milla Palovaara: Tampereen Kirjafestarit ovat olleet perinteisesti vuoden viimeiset kirjamessut Suomessa ja siksi ”pääteema” on jälleen kuluneen kotimaisen kirjavuoden katsaus ja ”wrap-up”. Kirjafestareilla esitellään vuoden 2025 kotimaisen kirjallisuuden kiinnostavinta ja ajankohtaisinta satoa. Tänä vuonna uutta ja erikoista on se, että yhdellä festarilipulla saa kolme erilaista festarielämystä yhden hinnalla, sillä Kirjafestareilla ovat ensimmäistä kertaa mukana ovat isosti myös Antikvaariset Kirjafestarit ja Levyfestarit, jolla on oma Sopraano-salinsa ja musiikkikirja- ja muusikkopainotteinen ohjelmansa.

Sanna Vainio: Oulun Kirjamessujen pääteema on Kohtaamisia.  Teema korostaa vuoropuhelun merkitystä, hetkeen pysähtymistä ja läsnäoloa sekä kirjallisuuden merkitystä toistemme ja ympäröivän maailman ymmärtämisessä. Oulun Kirjamessuilla kohtaavat luontevasti paitsi kirjallisuuden ystävät ja kirjailijat, myös eri kirjallisuusgenret sekä tietysti pohjoisen ja etelän kirjailijat.

Millaisia kirjallisuuden trendejä tai ilmiöitä messuillanne tänä vuonna erityisesti nostetaan esiin?

Ville Blåfied: Helsingin Kirjamessujen 17 lavan lähes 1000 ohjelmanumeroa kattavat joka vuosi kaikki keskeiset kirjallisuuden genret ja vuoden kirjalliset ilmiöt. Tänä vuonna ohjelmassa nousevat esiin mm. lasten- ja nuortenkirjallisuus myös aikuisyleisölle suunnatuilla keskusteluilla, nosteessa oleva feel good -kirjallisuus uuden Hyvän mielen kirjojen sunnuntain ohjelmakokonaisuuden muodossa, sekä ohjelmateemamme myötä kirjallisuuden merkitys sivistykselle ja sivistystyön ja -eetoksen merkitys yhteiskunnalle.

Ilmiönä myös mm. sosiaalinen lukeminen ja uudenmuotoiset lukupiirit ovat meillä puheena. Kaikki tutut ohjelmakokonaisuudet Nuoren Voiman Liiton runo-ohjelmasta Tiedetoriin ja Suomen Dekkariseuran Dekkarilauantaista KirjaKallioon ovat mukana.

Vilja-Tuulia Huotarinen: Lukemisen merkitys pohdituttaa etenkin nuortenkirjallisuuden ohjelmanjärjestäjiä. Teemallisia ohjelmakokonaisuuksia yhdeksälle lavalle muodostuu mm. kääntämisestä, eri alojen tutkimuksesta ja maiden ajankohtaisista tilanteista (Puola, Amerikka ym.) Työpajat trendaavat ja lastenrunous. Ohjelmien otsikot puhuvat suoraan siitä, mitä pitää sanoittaa: ”Aloita kuolemasta”,  ”Aloita historiasta”, ”Aloita luonnosta” ja niin edelleen.

Mari Koli: Yksi selkeä teema messuilla on Putinin Venäjä, Ukraina ja sodankäynti, jota tarkastellaan eri näkökulmista. Myös demokratian tila puhuttaa, kuten myös kirjallisuuden klassikot ja kirjallisuuden kriisi tekijöiden näkökulmasta. Tänä vuonna julkaistaan huomattava määrä laadukkaita teoksia historiallisista naishahmoista ja se näkyy myös messuilla.  Myös mielen hyvinvointiin etsitään lavoilla ratkaisuja, ja tietenkin ajankohtainen lasten- ja nuortenkirjallisuus on näyttävästi esillä messuilla!

Milla Palovaara: Viihdekirjallisuus ja romantasia trendaavat edelleen vahvasti ja genrejen edustajia nähdään myös Tampereella. Tampereen Kirjafestareiden ”erikoisuuksia” ovat esimerkiksi Ihme ja kumma -kokonaisuus, jossa tänäkin vuonna paikkansa saavat obskuurit, paranormaalit ja yliluonnolliset ilmiöt, historialliset myytit ja ihmeet, modernit ihmetyksen aiheet kuten tekoäly. Ihme ja kumma -kokonaisuudessa on mukana sekä kauno- että tietokirjoja ja -kirjailijoita. Tampereelle saamme tänäkin vuonna juuri valitut kirjallisuuden Finlandia-voittajat, sillä Kirjafestarit on marras-joulukuun vaihteeseen sijoittuvan ajankohtansa vuoksi ainoa festivaali, jossa voidaan juhlia ja tavata aiemmin samalla viikolla valittuja voittajia! Lauantaina Duetto 1 -sali on omistettu dekkareille, true crimelle ja jännityskirjallisuudelle.

Ohjelmakokonaisuudet muodostuvat pitkälti siitä, millaisia kustannusohjelmia kullakin kustantamolla on vuoden aikana ollut ja keitä vierailijoita he ehdottavat mukaan, näytteilleasettajien ja pienkustantamojen ehdottamista vieraista puhumattakaan. Joka vuosi olemme saaneet paikalle kaunokirjallisuuden kiinnostavimmat kärjet.

Sanna Vainio: Pohjoinen ulottuvuus on keskeinen osa Oulun Kirjamessuja, joka antaa mahdollisuuden niin pohjoisten tekijöiden kuin aiheidenkin esiin nostamiseen. Oulun Kirjamessuilla julkistetaan vuosittain myös Botnia-palkintoehdokkaat. Lukemiseen ja läsnäoloon innostamisen trendit näkyvät ohjelmassa muun muassa lukupiirien ja kirjailijoiden lukutuokioiden muodossa.

Millainen on prosessi ohjelmakokonaisuuden suunnittelu on tänä vuonna ollut?

Ville Blåfied:  Yhtä ihana kaaos kuin aina. Ohjelmaehdotuksia saatiin näytteilleasettajilta ja muilta ohjelmakumppaneilta tänä vuonna yli 1500, joten palapelin paloja kyllä riitti. Tänä vuonna panostimme yhteisohjelmiin; hakemalla relevantteja keskustelupareja vuoden uutuuskirjoista ja kirjailijoista saadaan paitsi useampi kirja ja kirjailija ohjelmaan, myös messuyleisön näkökulmasta kiinnostavia keskusteluja.

Kaikesta tästä huolimatta ohjelman ulkopuolelle jäi useita satoja erinomaisia kirjoja, jotka oikein hyvin olisivat voineet ohjelmassa olla. Näin laaja-alaisen ohjelman kuratointi on paitsi vähän kaoottista, myös tässä mielessä hankalaa: hyvin harva ohjelmaan tarjotuista kirjoista ei sinne olisi sopinut. Enemmän on kyse eri genrejen osuudesta kokonaisuudessa, ja eri tavoin profiloitujen lavojen rajatuista ohjelmasloteista. Onneksi emme kuitenkaan ole tämän savotan kanssa yksin, vaan saamme ohjelman kokoamiseen arvokasta apua paitsi kustantajilta, myös eri genreihin erikoistuneilta asiantuntijoilta – esimerkkeinä vaikkapa juuri NVL:n runokokonaisuus, Tiedetori tai Dekkarilauantai.

Vilja-Tuulia Huotarinen: Kirjat ovat jalokiviä, messut on kruunu. Se pannaan lukijan päähän. Pohdin ohjelman kokonaisuutta joka vuosi huolella, se on kuratoimista, ajatustyötä. Parasta on, kun M.A. Numminen lähettää sähköpostia otsikolla Nummis-Äijä della Töölö. Olen päätoiminen kirjailija, ja kirjailijana saan vähemmän sähköpostia ja puheluita. Tykkään yhteydenpidosta! Pidän myös excelistä ja messuaikataulua pitkin syksyä ravisuttavista muutosten tuulista, ymmärrän, ettei maailma ole valmis, ei tekemäni ohjelmakaan. Tämä on unelmien sivutyö.

Mari Koli: Tämä on ensimmäinen vuoteni ohjelmajohtajana, enkä osaa ajatella hauskempaa työtä! Ohjelmarunko syntyi vaivattomasti ja tähän asti kaikki on sujunut mainiosti. Kustantajien kanssa on helppoa ja hauskaa tehdä yhteistyötä ja kirjailijat tulevat mielellään Jyväskylään, sillä messuilla on tekijöiden parissa hyvä maine.

Milla Palovaara: Festareiden ohjelmailmoittautuminen avautui toukokuussa ja sulkeutui kesäkuun puolivälissä ja ohjelmaa on koostettu siitä lähtien lyhyttä kesätaukoa lukuunottamatta. Olemme teemoittaneet Tampere-talon eri salit muun muassa kaunokirjallisuudelle, dekkareille, tietokirjallisuudelle, luonnolle ja eläimille, lasten ja nuortenkirjallisuudelle, populaarikulttuurille, historialle ja faktalle, musiikkikirjallisuudelle, lausunnalle, runoille ja säetaiteelle, sarjakuville sekä hyvinvointi- ja kokemustietokirjallisuudelle.

Sanna Vainio: Käsillä on vasta järjestyksessään toiset Oulun Kirjamessut.  Tänä vuonna olemme laajentaneet lavaohjelmaa sekä tuottaneet lisää oheisohjelmaa. Oheisohjelmassa on luvassa mm. kirjailijoiden vetämiä työpajoja sekä opastettu kävely Oulun kirjalliseen historiaan.

Miten kirjamessut reagoivat yhteiskunnallisiin keskusteluihin tai ajankohtaisiin ilmiöihin, kuten sensuuriin, sananvapauteen tai kirjailijoiden laskeneisiin palkkiotasoihin?

Ville Blåfied: Kaikista näistä keskustellaan Helsingin Kirjamessuilla. Sensuurin ja sananvapauden osalta olemme itse mielestäni merkittävä toimija: olemme itse merkittävä ajankohtais- ja kulttuurikeskustelun foorumi. Haluamme, että messulavoilla kuuluvat erilaiset äänet. Kirja-alan kehitys ja tulonjakokeskustelut ovat puhuttaneet messukeskusteluissa viime vuosina paljonkin. Tänäkin vuonna messuohjelmassa on keskusteluja niin kirjallisuuden digitalisaatiosta kuin kirjailijoiden ansainnasta.

Vilja-Tuulia Huotarinen: Turun Kirjamessut reagoivat kaikkien yli 600 esiintyjän voimin maailmaan käyttämällä sananvaltaansa. Logomon päänäyttämölle räätälöin aikaamme liittyvä keskusteluja, joissa kirjailijat pohtivat mm. tulevaisuudesta kirjoittamista, empatian ja yhteiskunnan vuorovaikutusta ja naisten suurtekoja. Kirjailijoiden tulot ovat keskustelun aiheena monessa ohjelmanumerossa, mm. keskustelussa nimeltä ”Taide on itseisarvo – mistä rahat?”

Mari Koli: Nostamme tietoisesti esille ajankohtaisia kysymyksiä, niitä kipeitäkin,  kuten kirjailijoiden yhä tukalammaksi muuttuneen taloudellisen tilanteen alustataloudessa. Näen kirjamessut tärkeänä avoimen yhteiskunnallisen, poliittisen ja kulttuurisen keskustelun näyttämönä ja haluan vaalia sitä henkeä.

Milla Palovaara: Pyrimme ottamaan mukaan mahdollisimman kattavasti tarjolla olevat mainittuihin ilmiöihin liittyviä vieraita, paneeleja ja keskusteluja. Meillä on ollut joka vuosi esimerkiksi kansainvälisen sananvapausjärjestö PENin järjestämä paneeli heidän valitsemastaan aiheesta ja laajoja itse kirjallisuuden uusiin ilmiöihin, muuttuneisiiin julkaisuformaatteihin, niiden uhkiin ja mahdollisuuksiin ja kirjailijoiden palkkioiden tuloutusongelmiin liittyviä keskusteluja. Olen henkilökohtaisesti halunnut mukaan mahdollisimman laajasti etenkin ilmastonmuutoksen ja eläinten oikeuksiin liittyviä kirjoja, keskusteluja ja puheenvuoroja, mutta edelleen näistä aiheista kirjoitetaan, julkaistaan ja puhutaan liian vähän, ja tätä tärkeää tietoa jakavaa kirjallisuutta ostetaan liian vähän.

Sanna Vainio: Oulun Kirjamessuilla pohditaan tänä vuonna erityisesti pohjoisen kirjailijuuden merkitystä ja näkyvyyttä. Paneelikeskusteluiden aiheet liittyvät muun muassa vähemmistökysymyksiin ja oheisohjelmassa kuullaan kirjailijan tervehdys suorana Kiovasta. Messuilla markkinoidaan myös Oulun kirjailijaseuran ylläpitämää kivijalkakirjakauppaa, joka keskittyy painetun kirjan myyntiin. Kirjakauppa on jo muutamassa kuukaudessa osoittanut, että sille on Oulussa tilausta.

Mitä ohjelmaanne itse odotat erityisesti?

Ville Blåfied: Vaikea kysymys – tietysti olen itse aika innoissani sadoista ohjelmista! Mutta jos nyt pari saa mainita, niin keskustelu Antti Nylénin Vastalauseesta tulee varmasti olemaan messuilla hyvä, samoin kiinnostavalla porukalla käytävä paneeli kirjailijoiden omakustanteista ja muista omaehtoisista julkaisumuodoista, tai keskustelu feministisestä kauhukirjallisuudesta.

Vilja-Tuulia Huotarinen: Viimeksi itkin filharmonikkojen soittaessa tarinahenkistä musiikkia, toivottavasti niin käy taas. Odotan Sammakon julkaisemaa romaania ja runoteosta ukrainalaiselta kirjailija Serhi Žadanilta ja aion kuunnella, mitä presidentti Tarja Halonen sanoo sivistyksestä.

Mari Koli: Odotan kaikkia esiintymisiä innolla, mutta aivan erityisesti Ilmari Käihkön, Maxim Fedorovin, Antero Holmilan ja Kristian Kososen paneelikeskustelua sodasta ja sodanjälkeisestä yhteiskunnan jälleenrakentamisesta sekä Laura Lähteenmäen, Minna Rytisalon ja Milla Ollikaisen keskustelua historian jännittävistä naisista. 

Milla Palovaara: Entinen pääministerimme Sanna Marin esiintyy Tampereen Kirjafestareilla sunnuntaina 30.11. Otamme poikkeuksellisesti tälle 40 minuutin puheenvuorolle käyttöön Tampere-talon Ison salin jotta kaikki halukkaat varmasti pääsevät kuulemaan hänen uudesta Toivo on tekoja -elämäkerrastaan. Ilmari Nurminen haastattelee. Esiintyminen on tietojemme mukaan ainoa Sanna Marinin kirjamessuvierailu koko syksynä, ja olemme tietenkin todella iloisia että hän halusi tulla nimenomaan Tampereen Kirjafestareille puhumaan uutuuskirjastaan. 

Sanna Vainio: Yleistä kirjallisuustunnelmaa ja kohtaamisia kulttuurihistoriallisissa messulokaatioissa.

Millaisia kehuja haluaisit välittää Suomen muille kirjamessuille? 

Ville Blåfied: Helsingin Kirjamessut on viime vuosina rikkonut kävijäennätyksiä ja kasvanut Pohjoismaiden suurimmaksi, ja olemme tässä vain osa trendiä: myös muilla kirjamessuilla on viime vuosina tehtailtu ennätyksiä, ja se on valtavan hienoa ja jotenkin iloinen ajankuva myös. Odotan kovasti ensimmäistä kertaa Logomossa järjestettäviä Turun Kirjamessuja, ja Jyväskylän Kirjamessuilla on selvästi joku momentum, hyvää energiaa koko tapahtuman ympärillä. Moni kävijä kehui vuolaasti tämän kesän Naantalin Kirjajuhlia, ja Helsinki Lit on tietysti vuodesta toiseen tajuton, niin line-upiltaan kuin tunnelmaltaan.

Vilja-Tuulia Huotarinen: Olen tingeltangelin ja sivistyksen ystävä, haluan värivalot ja jäätelön ja istua samalla kuuntelemassa korkeatasoista keskustelua toiseuttamisesta. Helsingin Kirjamessut tarjoaa kaikkea tätä, rakastan niitä! Äänet ympärillä eivät haittaa, hiljaa voin istua kotisohvallakin. Kun keskittyy ohjelman ääreen, on muu meteli muualla, niin se vain menee.

Mari Koli: Turun Kirjamessut on päättänyt siirtää tapahtuman kaupungin kaukaisella laidalla olevasta messuhallista ydinkeskustassa sijaitsevaan Logomoon. Rohkea veto ja onnea uudelle konseptille!  Helsingin Kirjamessujen kävijämäärät ovat kivunneet aivan uskomattomalle tasolle, siitä iso kiitos messuja uudistaneelle Ronja Salmelle, nykyiselle ohjelmajohtajalle Ville Blåfieldille ja tietenkin kaikille, jotka ovat esiintyneet messuilla. Niin paatunutta kirjanystävää ei ole, joka ei rakastaisi Helsingin Kirjamessuja! Tampereen Kirjafestarit on julkaissut listan messujen odotetuimmista vieraista, ja sen perusteella en voi sanoa muuta kuin että odotettavissa on mahtava kirjallisuustapahtuma. Sinne siis!

Milla Palovaara: Olen itse hiukan intiimimpien kirjamessujen ystävä, ja olen viihtynyt hyvin esimerkiksi Jyväskylän Paviljongissa järjestetyillä Jyväskylän messuilla. Olin vähän aikaa sitten Louisiana Literature -festareilla Tanskassa, olen käynyt siellä useamman kerran vuosien saatossa ja Louisianan modernin taiteen museon pihapiirissä ulkoilmassa järjestettävä tapahtuma on yksi kauneimmista ja toimivimmista kirjamessukonsepteista mitä tiedän. 

Kotimaassa myös ”suurimmalla ja kauneimmalla” Helsingin Kirjamessuilla on oma valtava arvonsa, omia messukokemuksiani siellä on tietenkin vuosien varrella hiukan haitannut se, että olen ollut tapahtumassa liki aina töissä kellon ympäri, joten haastatteluja ja keskusteluja olen harvoin ehtinyt tarpeeksi monipuolisesti seuraamaan. Tänä vuonna minulla on mahdollisuus korjata tämäkin asia ja aion osallistua Helsingin messuille kaikelle avoimena turistina. Maltan tuskin odottaa!

Sanna Vainio: Kirjallisuus ei voi näkyä tai kuulua liikaa ja on ihanaa, että kirjamessuja järjestetään useassa kaupungissa. Kaikilla kirjamessuilla on omanlaisensa tunnelma, ja välitän kiitokset ihan kaikille, jotka mahdollistavat niin isojen kuin pienempien kirjamessujen toteutumisen.