Koordinaatit

Jerisjärven hiljaisuus houkuttelee rauhoittumaan

Kirjailijaliiton mökki Muoniossa vetää Lapin luontoon ja leppoisuuteen mieltyneitä puoleensa kaikkina vuodenaikoina.

Rauhan tyyssija ja tunturiretkien tukikohta. Täydellinen paikka yksinäiselle kirjoitusretriitille tai aktiiviselle hiihtolomalle perheen kanssa. Kirjailijaliiton mökki Muonion Jerisjärvellä on monelle kirjailijalle tuttu paikka ja ”työsuhde-etu” jo vuosien ajalta. 

Jokainen kokee Lapin luonnon ja kaupunkiarjesta poikkeavan ympäristön omalla tavallaan. Kun ruskan väriloisto tai kevättalven hankikanto on kerran hurmannut vieraan, moni palaa Pallas-Yllästunturin kupeessa sijaitsevaan mökkiin yhä uudelleen. 

Vakiokävijät Markku Soikkeli ja Terhi Rannela kertovat omasta suhteestaan Jerisjärven mökkiin ja Lappiin. Rannelaa kiehtoo luontokuvaus, Soikkelille myös kulkuyhteydet julkisilla ovat tärkeä asia. Kumpaankin kirjailijaan suurimman vaikutuksen  on tehnyt pohjoisen rauha ja hiljaisuus. 

Reppua pakatessa läppäri jää kotiin

Markku Soikkeli muistaa vielä hyvin, kun saapui ensimmäistä kertaa Tampereelta Jerisjärvelle loppusyksyllä seitsemän vuotta sitten.

– Tuntui kuin olisi saapunut yhtäkkiä joulumaahan, kun sattui olemaan jo lokakuussa lunta maassa, Soikkeli kuvailee. – Ja hiljaisuus oli aivan uskomaton.

Sittemmin käyntejä on kertynyt joka vuosi lisää. Seitsemästi Soikkeli on matkannut Muonioon yhdessä kirjailijavaimonsa Saara Henrikssonin kanssa, kerran yksin. 

Soikkeli itse sanoo, että vapaana kirjoittajana hän ei oikeastaan erottele työtä ja vapaa-aikaa toisistaan. Tämä pätee myös Jerisjärvellä. Selkein ero normaaliin arkeen tulee ympäristön hiljaisuudesta. Hän kertoo mökillä enimmäkseen lukevansa. 

– Koen, että kirjailijan työssä lukeminen on monesti paljon tärkeämpää kuin se, että kirjoittaa. Jerikselle en ole koskaan ottanut edes tietokonetta mukaan, vaan jos kirjoitan, teen sen käsin. 

Ilman Muonion mökkiä reissut jäisivät vähiin

Hiljaisuuden ja rauhan ohella Soikkelille ja hänen vaimolleen on tärkeää myös se, että kohteeseen voi matkustaa julkisilla kulkuvälineillä. Kolariin asti pääsee junalla, ja bussi kulkee Jerisjärvelle kahdesti päivässä.

– Esimerkiksi Kirjailijaliiton Varkauden mökkiin meidän olisi mahdoton mennä, kun se on niin syrjässä, Soikkeli sanoo viitaten 50 kilometrin päässä Varkaudesta sijaitsevaan Mansikkapaikkaan Kangaslammen kylässä.

– Toki yhteydet ovat Muoniossakin huonontuneet, eikä Jerisjärveltä kirkonkylälle ja takaisin pääse enää päiväseltään bussilla, niin että voisi esimerkiksi käydä ruokaostoksilla. Onneksi paikallisesta K-Marketista pystyy tilaamaan kuljetuksen mökille. 

”Tuntui kuin olisi saapunut joulumaahan.”

Alkujaan savolaislähtöinen Soikkeli kertoo tutustuneensa Lappiin lapsena vanhempiensa viemänä. Hän arvelee, että ilman Kirjailijaliiton mökkiä pohjoiseen ei tulisi nykyään lähdettyä.

– Kun ei ole omaa mökkiä tai muuta tukikohtaa pohjoisessa, tuollainen paikka on ihan ratkaisevan tärkeä. 

Rankkoja vaelluksia tai urheilusuorituksia tamperelaiskirjailija ei reissuillaan kaipaa. Hänelle riittää, kun saa tehdä lyhyitä päiväretkiä.  

– Me kävellään vaimon kanssa Keimiölle ja Sammaltunturille tai Tunturiporo-kahvilaan. Se on meidän kunnolle ihan tarpeeksi, Soikkeli naurahtaa. – Tärkeintä on, että pääsee luonnon keskelle. 

Vähäisten virikkeiden äärellä

Toisin kuin kollegansa Soikkeli, Terhi Rannela viettää paljon aikaa myös muualla Lapissa, esimerkiksi Saariselällä, Ylläksellä ja Pyhätunturilla.

– Jerisjärvi on ollut mukava lisä tähän kokoelmaan, kymmenisen vuotta sitten ensimmäistä kertaa Kirjailijaliiton mökillä käynyt Rannela kehuu.

– Vaikka turismi on viime aikoina lisääntynyt paljon, Muonio on erilainen paikka kuin nuo muut, edelleen tosi hiljainen. Jos haluaa sellaista villin pohjolan rauhaa, niin sitä kyllä Muoniosta saa. Minulle on tärkeää, että virikkeet ovat aika vähäisiä, että on vaan se luonto. 

Rannela kertoo käyneensä Jeriksellä viitisen kertaa. Yhtä kesäreissua lukuunottamatta yhdessä puolison kanssa tehdyt retket ovat osuneet kevättalveen. 

– Keväthankien aikaan se mökki on mielestäni parhaimmillaan. Kesästä jäi mieleen valtavat paarmat, jotka jahtasivat minua kun juoksin metsässä lenkillä, Rannela muistelee. 

”Jos haluaa villin pohjolan rauhaa, sitä kyllä Muoniosta saa.”

Ahkera lapinkävijä pitää Jerisjärven erikoisuutena nimenomaan rauhallisuutta. 

– Itse haaveilen aina siitä hetkestä ja paikasta, kun en näe ainuttakaan ihmistä enkä ihmisen tekemää rakennelmaa, kuten vaikka Jerisjärven jäällä. Sellaista kokemustahan ei oikeastaan kaupungissa saa. Niiden maisemien ja voimakkaiden luontokokemusten takia sinne palaa. 

Lumikengillä metsäjänisten jäljille

Reissut Jerisjärvelle ovat Terhi Rannelalle lomaa. Kahden ihmisen kirjoitustyöhön hän pitää Kirjailijaliiton mökkiä hiukan liian pienenä. 

– Kun keittiön pöytä on oikeastaan ainoa työskentelyyn sopiva paikka, en itse ainakaan pysty siellä kirjoittamaan, jos puolisoni tekee töitä samaan aikaan, Rannela sanoo. 

Kirjoittamisen sijaan Rannela suuntaa kevättalven valoisina päivinä ulos kamera mukanaan. Puolison kehumat hiihtoladut eivät kuitenkaan kutsu puoleensa.

– En itse ollenkaan hiihdä, vaan olen enemmänkin lumikenkäilijä ja luontokuvaaja, Rannela kertoo. – Minulla on omat lumikengät, joilla on mukava tepastella ja valokuvata, etsiä kuukkeleita tai metsäjänisten jälkiä. Kevättalvella hangessa näkyy kaikenlaisia hienoja eläinten jälkiä. 

Rannela ei ole koskaan ollut Jeriksellä ruskan aikaan, mutta syyskuussa somessa nähdyt kirjailijakollegoiden upeat ruskakuvat saivat taas matkakuumeen heräämään. 

– Kyllä minulla alkoi heti veri vetää Muonioon, Rannela hehkuttaa. – Pitäisi sinne varmasti syksylläkin päästä.

Ehkä seuraava retki ajoittuukin syksyn väriloiston aikaan. Sillä kun on kerran menettänyt sydämensä Jerisjärven maisemille, sinne on aina päästävä takaisin.

Kirjoittaja

Mikko Kalajoki

Mikko Kalajoki (s. 1972) on turkulainen kirjailija, jolta on julkaistu parikymmentä teosta romaaneista lastenkirjoihin ja sarjakuviin. Kirjoittamisen lisäksi hän juoksee.