Lohtukirjallisuus myy meillä ja maailmalla
Englanninkielisessä kirjabisneksessä lohtulukeminen on vuoden 2024 vahvin trendi. Sotien ja epävarmuuden keskellä kaunokirjallisuudelta kaivataan turvaa ja pakoa todellisuudesta. Uusissa hyvän mielen kirjoissa päähenkilö usein hyppää oravanpyörästä ja lähtee syrjäiselle seudulle perustamaan kahvilaa tai kirjakauppaa, kuten Maija Kajannon Krisse.
Onko Suomessa samanlainen lohtulukemisen trendi, WSOY:n kustantaja Anna-Riikka Carlson?
– On ehdottomasti! Lähdetään oman elämän arjesta ja maisemista jonnekin uuteen, ihanampaan paikkaan ja toteutetaan unelma oman kahvilan, kirjakaupan tai majatalon pyörittämisestä. Joissakin hyvän mielen kirjoissa korostuu romantiikka, joissakin ystävyys romantiikan lisäksi ja joissakin huumori on tärkeämpää kuin toisissa.
Ovatko jotkut asiat kiellettyjä hyvän mielen kirjoissa? Voiko niissä olla väkivaltaa? Pitääkö kaiken olla iloista?
– Suoraa, kovin graafista väkivallan kuvaamista ei juuri ole, mutta henkilöllä voi olla menneisyydessään monenlaisia traumoja. Konflikteja ja suuria huolia saa olla, mutta tässä genressä ne ratkeavat myönteisellä tavalla, jotta päällimmäiseksi jäävät lohduttavat tunteet. Yhteys toisiin. Ilo. Rakkaus. Sovinto.
– Ehkä isoin ero muuhun kirjallisuuteen on siinä, että tämä genre haluaa ihan häpeilemättömästi viihdyttää ja lohduttaa ja tuottaa hyvää mieltä. Se ei tarkoita, etteikö tässä genressä voisi olla vaikeitakin kysymyksiä, mutta silti lähtökohta on toisenlainen kuin taiteellisemmassa kirjallisuudessa… Hyvän mielen kirjat eivät ravistele ajatuksiamme ja maailmojamme, eivätkä ne etsi täysin uutta näkökulmaa, vaan viipyvät tutussa ja turvallisessa. Koska tuttu ja turvallinen se uusi kahvilakin kuitenkin on. ■
Laura Honkasalo
Laura Honkasalo on espoolainen kirjailija, joka asuu neljäsosan vuodesta Kemiönsaarella. Häntä kiinnostaa erityisesti historia, kauhu ja kuvataide. Honkasalo rakastaa lapsia, koiria ja talvea. Kuva: Milka Alanen.