Rivien välistä

Mitä hyötyä kirjallisuudesta on?

Miksi ihmiset lukevat kaunokirjallisuutta?

Vastapaino on julkaissut suomeksi yhdysvaltalaisen kirjallisuudentutkijan Rita Felskin teoksen Kirjallisuuden hyödyllisyys (Uses of Literature, käännös Jyrki Vainonen). Felskin teos ilmestyi alunperin vuonna 2008. Felski analysoi teoksessaan lukemisen motiiveja. Miksi ihmiset lukevat kaunokirjallisuutta?

Kirjailija, Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden yliopistonlehtori Vesa Haapala arvelee, että Felski on halunnut herätellä teoksellaan kirjallisuuden tutkijoita huomaamaan, että lukeminen on muutakin kuin analyysiä ja älyllistä tutkimista. ”Felskin teoksessa tulee esiin myös lukijan kulttuurinen, sosiaalinen ja historiallinen paikantuneisuus eli tunteet, arvot ja uskomukset. Se miten Felski käsittelee tekstin ja lukijan vuorovaikutusta esimerkiksi tunnistamisen (recognition), lumoutumisen / haltioitumisen (enchantment), tiedon (knowledge) ja shokin (shock) kehikoissa antaa monipuolisen kuvan kaunokirjallisen tekstin ulottuuvuuksista.”

Felskin teos liittyy laajemmin kirjallisuudentutkimuksen suuntaukseen, joka painottaa tunteiden tutkimista. Haapala sanoo, että Felskin kirja voisi saada kirjailijat miettimään, millaisia tunnevaikutuksia teksti voi aiheuttaa.

”Ehkä kirjailijat voisivat miettiä rakenteellisten ratkaisujen lisäksi jo kirjoitusprosessin aikana, mitä tunteita / muita vaikutuksia he tahtovat saada lukijoissa aikaan esimerkiksi kirjan eri luvuissa tai jaksoissa. Aina tämä ei tietenkään mene täysin suunnitelmien mukaan eli vastaanottajat ovat erilaisia, mutta ehkä kirjailijat voisivat miettiä, millaisia tunnevaikutuksia tekstillä voi saada aikaan.”

Myös suomentaja Jyrki Vainonen pitää teosta edelleen tärkeänä. ”Yhä vielä lukijoina etsimme kaunokirjallisuudesta asioita, joihin voimme peilata omaa elämäämme mitä tulee kokemuksiin (tunnistaminen: ”ihan kuin minun elämästäni!”) tai tunteisiin (lumoutuminen: ”kylläpäs kosketti!”). Etsimme samalla myös tietoa erilaisista elämään ja kulttuuriin liittyvistä asioista, joihin voimme verrata omaamme (tieto) sekä haluamme kokea sielunliikutuksia tai affekteja, joihin saamme reagoida tunteinemme (sokki).”

Tarve tarinointiin ja kuvitteluun on ikiaikainen. ”Halu ja tarve lukea kaunokirjallisia, sepitettyjä tarinoita vaikuttaa olevan mielikuvittelevalle, tietävälle ja tuntevalle lajillemme jotenkin sisäsyntyistä, minkä Felskin kirja saa huomaamaan”, Vainonen sanoo.

Lukemisen ja kirjoittamisen nautintoa käsitellään myös Selja Ahavan ja Emma Puikkosen kiehtovassa teoksessa Rakennenautintoja – esseitä kirjoittamisen ja lukemisen iloista (Kosmos, 2023). Pohdiskelevassa teoksessa käsitellään mm. aikaa, tilaa, aukkoja, poissaoloja ja musiikin rakenteita. Selkeä teos sopii niillekin, joille kirjallisuustiede ei ole tuttua. ■

Kirjoittaja

Laura Honkasalo

Laura Honkasalo on espoolainen kirjailija, joka asuu neljäsosan vuodesta Kemiönsaarella. Häntä kiinnostaa erityisesti historia, kauhu ja kuvataide. Honkasalo rakastaa lapsia, koiria ja talvea. Kuva: Milka Alanen.