Hybridiäänikirja haastaa massatuotannon
Äänikirjat ovat suosituimpia kuin koskaan. Äänikirjoja tuotetaan valtavalla volyymillä, niin uutuusteoksista kuin klassikoista ja jopa unohdetuista helmistä. Osa teoksista kirjoitetaan suoraan äänikirjaksi, osa ilmestyy sekä äänikirjana että sähkökirjana, mutta ei lainkaan perinteisessä paperimuodossa.
Massatuotannon vaarana on laadun heikentyminen. Äänikirjan lukijat eivät saa lukea tekstiä etukäteen, studiosta pitää selviytyä nopeasti ja aina ei jää aikaa kinkkisten kohtien selvittelylle. Äänitteet tarkistaa tekoäly.
Jotkut kirjailijat ovat jo nousseet vastarintaan. Janne Kuusi on panostanut hybridiäänikirjoihin ensimmäisten joukossa Suomessa. Kuusen teoksen 400 Kekkosta (Arktinen banaani, 2022) luki kolme näyttelijää, Ilkka Heiskanen, Jone Takamäki ja Pihla Penttinen, sekä Kuusi itse. Teoksessa hyödynnetään myös musiikkia ja äänitehosteita, mutta se ei ole kuunnelma.
Parhaillaan Kuusi työstää uutta hybridiäänikirjaa. Teoksen nimi on Apinan ääni.
– Se on elokuvaohjaajan uraani perustuva romuautofiktio, Kuusi kuvailee.
Uusi teos ottaa harppauksen eteenpäin edellisestä.
– Luen tekstin enimmäkseen itse, lisäksi muutama imitaattori lukee dialogia. Keinoäly tehostaa imitointeja ja luo aivan uusia henkilöääniä. Tuloksena minun ääneni saattaa kuulostaa Alexander Stubbilta tai Lenita Airistolta tai tekoälyn luomalta henkilöltä. Elävien esiintyvien taiteilijoiden ääntä en käytä. Joidenkin kuolleiden näyttelijöiden ääniä käytän, esimerkiksi Jussi Jurkan ja Joen Rinteen.
Juha Itkosen kirjasta Teoriani perheestä (Gummerus, 2023) tehtiin rikastettu äänikirja, jossa kuullaan esimerkiksi perhe-elämän ääniä, linnunlaulua ja musiikkia. Itkonen luki teoksensa itse ja äänisuunnittelun teki Miki Brunou. Kuulijat ovat kiitelleet teoksen äänimaailmaa.
Pia Pesosella on työn alla rikastettu äänikirja, pikkulotasta kertova teos Herlich Café. Tarinaa kertovat nuori ja vanha nainen, ja mukana on äänitehosteita ja musiikkia, esimerkiksi natsilauluja.
Tietokirjapuolella rikastettuja äänikirjoja on tehty enemmän kuin kaunokirjallisuudessa. Varsinkin oikeista rikoksista kertovia tietokirjoja rikastetaan tehosteilla, jotta tapahtumista tulee kuulijalle todellisempia. ■
Laura Honkasalo
Laura Honkasalo on espoolainen kirjailija, joka asuu neljäsosan vuodesta Kemiönsaarella. Häntä kiinnostaa erityisesti historia, kauhu ja kuvataide. Honkasalo rakastaa lapsia, koiria ja talvea. Kuva: Milka Alanen.