Ohjeet kirjoittajalle

Kirjailija-lehti on Suomen Kirjailijaliiton julkaisema lehti. Lehdestä ilmestyy neljä kertaa vuodessa erityinen teemanumero, jossa julkaistaan haastatteluja, reportaaseja ja kirjallisuusesseitä. Jokaisessa lehdessä on myös lukuliite. Tämän lisäksi Kirjailijassa julkaistaan vuoden ympäri muun muassa kolumneja.

Juttutarjoukset toimitetaan osoitteeseen kirjailija-lehti@kirjailijaliitto.fi.

Sovimme juttujen julkaisemisesta ja palkkiosta jokaisen kirjoittajan kanssa erikseen.
Julkaisupäätöksestä vastaavat toimituskunta, toimitussihteerit ja päätoimittaja.

Kirjailija-lehti ei vastaa tilaamatta lähetetyn materiaalin julkaisemisesta.

Merkkimäärät

Sisältäen välilyönnit ja välimerkit:

Essee: 13 000–16 000

Kirjailijakuva: 10 000–12 000

Iso teemajuttu: 14 000–16 000

Pieni teemajuttu: 5000–7000

Takakannen takana: runo ja 1500–3500 taustoitus

Sielunystävä: 3500-5000

Koordinaatit: 3500-5000

Kolumni: 3000–4500

Pakina: 3000-4500

Vieraskynä: 3000–5000

Kuvitus

Jutun mahdollisesta kuvituksesta sovitaan samalla kuin jutun kirjoittamisesta. Varmista aina tarjoamasi kuvan tekijänoikeudet ja käyttölupa. Mainitse aina kuvaajan nimi.

Esseessä ja lukuliitteessä käytetään Kirjailijan kuvapankin kuvia. Sarjakuvien jaoissa käytetään nostoa sarjakuvasta. Muiden juttujen kuvituksesta sovitaan toimitussihteerien kanssa.

Käytämme mieluiten vaakakuvia JPG-muodossa, värimaailmana sRGB. Julkaisualusta sitten optimoi ne webp-muotoon. Lehdessä isoimmat kuvat ovat leveydeltä korkeintaan 1200px.

Kirjoittajien esittely kirjoittajakorteissa

Kaikista kirjoittajista toivotaan kuvaa ja esittelyä kirjoittajakorttiin.

Juttujen lopussa julkaistava kirjoittajakortti sisältää kirjoittajan kasvokuvan ja muutaman lauseen esittelyn. Esittely voi sisältää linkin. Toimita oma kuvasi ja esittelysi samalla, kun toimitat tekstin.

Kirjoittajakortti on sivuilla pysyvästi, eli siihen ei kannata kirjoittaa hyvin aikasidonnaisia asioita. Käytä passiivimuotoilua. Esimerkiksi ”XX on kirjailija, joka on julkaissut runoja ja esseekokoelman”, ei ”Olen kirjoittanut tänä vuonna esseekokoelman”.

Kirjoittajan ohje / Kirjailijan tyylikirja

1.       Olethan huolellinen: oikolue tekstisi ja käytä tekstinkäsittelyohjelmasi oikolukua, mutta älä luota siihen sokeasti.

2.       Kirjailija-lehdessä haastateltavasta puhutaan aina sukunimellä, vaikka haastattelutilanteessa syntyisikin toverillinen tunnelma. Eli ”Härkönen tunnetaan mustasta huumoristaan” EI ”Anna-Leena tunnetaan mustasta huumoristaan”.

3.       Repliikit merkitään ajatusviivalla – ei lainausmerkeillä.

4.       Erisnimet lihavoidaan, kun ne esiintyvät ensimmäisen kerran tekstissä. Kuviteellisten henkilöiden nimiä ei lihavoida.

5.       Nämä kursivoidaan, kun esiintyvät ensimmäistä kertaa:
> Teosten nimet (kirjat, oopperat, sadut, runot, pelit, kappaleet jne.)
> Lehtien nimet (esim. Helsingin Sanomat)

6.       Älä käytä tekstissäsi erilaisia muotoiluja (erikokoisia fontteja, sisennyksiä, isoja kirjaimia jne.), vaan palauta kirjoituksesi perusmuodossa.

7.       Kirjoita kaikki lyhenteet auki (mm., esim., ko.).

Jos käytät tekstissä muita lyhenteitä, kirjoita ensin auki ja kerro myöhemmin leipätekstissä käytettävä lyhenne sulkeissa:

> Kirjallisuus digitaalisessa murroksessa -hanke (KDM-hanke)
> Suomen kansan vanhat runot -arkisto (SKVR-arkisto)
> opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM)

8.       Lihavoidessa ja kursivoidessa sanaa seuraava välimerkki lihavoidaan/kursivoidaan. Kun sulkeissa olevan teoksen nimi kursivoidaan, myös sulkumerkit kursivoidaan.

9.       Kun mainitset kirjoja nimeltä, liitä sulkuihin kustantaja, kustannusvuosi sekä mahdollinen kääntäjä. Nämä löytyvät helposti esimerkiksi Helmetistä. Jos kirjasta on otettu eri vuosina uusintapainoksia, käytä alkuperäistä vuosilukua.

10.   Huomioithan, ettei tekstissäsi ole ylimääräisiä muotoiluja tai välilyöntejä.

11.   Tee juttuusi otsikko (1–4 sanaa), väliotsikot (1–3 kpl) sekä ingressi. Jos haluat juttuusi väliotsikon sijaan vinjetin, merkkaa kohta kirjoittamalla [VINJETTI] tai ***.

Kolumneihin ym. lyhyempiin juttutyyppeihin ei tarvitse väliotsikoita.

12.   Merkkaa mahdolliset nostot [hakasulkeilla]. Ihannepituus nostolle on yksi lause.

13.   Noudatathan merkkimäärää: lehdessä on varattu tietty tila tietyille juttutyypeille. Juttutyyppien merkkimäärät löydät seuraavan otsikon alta.

14.   Lehtiteksti on käyttötekstiä, jonka pitää kestää editoijan muutoksia. Isommat muutokset hyväksytetään edelleen, mutta emme ota erikseen yhteyttä esimerkiksi pilkkujen lisäämisestä.

15.   Suosittelemme kielenhuoltoon:
Kielitoimiston ohjepankki

Palkkion maksaminen

Palkkio maksetaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun lehti on ilmestynyt ja kirjoittaja on ilmoittanut maksatustietonsa. Palkkio on muodoltaan työkorvaus.

Kirjoittajille ilmoitetaan päivämäärä, johon mennessä maksutiedot on toimitettava. Mikäli emme ole saaneet maksutietoja tähän ajankohtaan mennessä, korvausta ei makseta.

Täytä palkkiolasku (PDF) ja toimita se osoitteeseen virpi.laine@kirjailijaliitto.fi

Myös yrityksen kautta laskuttaminen onnistuu. Yrityksen kautta laskuttaessa palkkiosummaan ei lisätä arvonlisäveroa.