Murhien lomassa moderneja teemoja – Päivi Alasalmi otti dekkarit historiallisten romaanien rinnalle
Alun perin Päivi Alasalmen tarkoitus oli kirjoittaa yksi dekkari ja palata sitten historiallisten romaanien pariin. Kun Alamaailman kuningatar ilmestyi vuonna 2019 Storytel original -äänikirjana, hän oli kuitenkin rakastunut romaanin hahmoihin. Lukijatkin toivoivat lisää, joten Alasalmi päätti jatkaa.
– Samoin kävi ensimmäisen historiallisen trilogiani kanssa. Siinäkin oli alussa kyse vain yhdestä kirjasta, mutta ne henkilöt jäivät vain elämään päähäni, Alasalmi sanoo.
Nyt Alasalmen Hallavainen-dekkareita on ilmestynyt jo kuusi: aina ensin Storytel Original -äänikirjoina ja puolitoista vuotta myöhemmin painettuina Gummeruksen tai Aviadorin kustantamina.
Alasalmi on samalla jatkanut historiallisten romaanien kirjoittamista. Dekkarit syntyvät yleensä silloin, kun hän odottelee kustantajan kommentteja historiallisiin romaaneihin. Dekkarit tuovat myös hyvää vastapainoa historiallisten romaanien pikkutarkalle tutkimustyölle.
– Dekkarien kirjoittaminen on ihan lentoa. Niissä voi päästää mielikuvituksen valloilleen.
Taloudelliset syyt toivat dekkarien pariin
Monet kirjailijat ovat kirjoittaneet dekkareita muun tuotantonsa ohella, ja osa on hypännyt kokonaan dekkarien maailmaan.
Yksi motivaatio on elannon saaminen, sillä jännityskirjallisuus on suosittua. Alasalmikin sanoo, että leskenä hänen oli saatava tuloja lukioikäisten lasten koulutukseen. Oppivelvollisuus päättyi tuolloin 16 ikävuoteen, minkä jälkeen kalliit koulukirjat ja kannettavat tietokoneet jäivät ainoan elossaolevan vanhemman maksettaviksi.
– Raaka motiivi oli raha. Tätä työtä on mahdotonta tehdä samalla tavalla kuin 1980–2010-luvuilla. Perinteisten kaunokirjallisten romaanien myyntituloilla ei voi tulla enää toimeen.
”Dekkarien kirjoittaminen on ihan lentoa. Niissä voi päästää mielikuvituksen valloilleen.”
Samalla mielenkiinto kirjoittamiseen pysyy yllä, Alasalmi toteaa. Hänen ensimmäinen kirjansa julkaistiin 37 vuotta sitten, ja hän on kirjoittanut vuosien mittaan myös satukirjoja, jatkokertomuksia ja näytelmiä.
– Koen tekeväni kahta työtä, kun teen sekä historiallisia romaaneja että dekkareita. Päivät ovat pidempiä, mutta antoisia, Alasalmi sanoo.
Viimeisen kahdeksan vuoden aikana hän on kirjoittanut 11 romaania, joista viisi on ollut historiallisia romaaneja ja kuusi dekkareita. Lisäksi häneltä on ilmestynyt näytelmä, kaksi satukokoelmaa ja viisi pitkää jatkokertomusta.
Arvostuksen puute harmittaa
Alasalmi kertoo tavanneensa hiljattain erään kriitikon, joka oli kysynyt, onko häneltä tulossa taas joskus ”oikeaa kirjaa”. Alasalmi oli ensin ajatellut, viittasiko keskustelukumppani painettuun kirjaan äänikirjan sijaan, mutta kriitikko olikin tarkoittanut, että dekkarit eivät olleet oikeaa kirjallisuutta.
– Hän sanoi, että kaikki dekkarit ovat tuubaa, eikä hän ollut lukenut sellaista sitten 1970-luvun. Mistähän hän edes tiesi, millaisia ne ovat, jos ei ollut 50 vuoteen sellaista lukenut?
Koko genren niputtaminen ”tuubaksi” sai Alasalmen näkemään punaista.
Alasalmi itse sanoo, että voi dekkareissaan käsitellä murhien ohella monimutkaisiakin ajankohtaisia aiheita, jotka eivät taipuisi hänen historiallisiin romaaneihinsa. Hänen dekkareissaan on käsitelty esimerkiksi ihmiskauppaa, koulukiusaamista, seksiriippuvuutta ja lapsettomuutta.
Synopsis avuksi myös muihin romaaneihin
Dekkarin ja historiallisen romaanin kirjoittamisessa on paljon samaa, ja Alasalmi suhtautuu yhtä kunnianhimoisesti molempiin lajityyppeihin.
– Jos tekisin toisen vasemmalla kädellä, se vaikuttaisi lukijoihin toisellakin puolella, hän sanoo.
Dekkarin pitää kuitenkin koukuttaa eri tavalla kuin perinteisemmän romaanin: lukija täytyy saada kääntämään joka sivu tai jatkamaan kuuntelua joka minuutti.
– Dekkarissa jännitystä pitää olla alusta asti eikä vain siellä loppupuolella.
“Perinteisten kaunokirjallisten romaanien myyntituloilla ei voi tulla enää toimeen.”
Alasalmi tekee dekkareista parinkymmenen sivun synopsiksen ja pilottijakson ennen käsikirjoituksen aloittamista. Niihin Alasalmi on kirjoittanut käytännössä kirjan kaikki kohtaukset.
– Olen ottanut saman tavan käyttöön historiallisissa romaaneissani. Niissä on valtava massa aineistoa, ja sitä on paljon helpompi käsitellä ja juonen kulkua voi harkita paremmin, kun se on ensin kirjoitettu synopsikseen, hän kertoo.
Juonen kulkua voi harkita tarkemmin synopsiksen avulla.
Dekkarikaan ei ole oikotie rikkauksiin
Kannattiko genrehyppy sitten rahallisesti? Alasalmi ei osaa suoraan verrata dekkarien tuomaa tulotasoa perinteisempiin kirjoihin, sillä hän ei ole koskaan julkaissut dekkaria kaikissa muodoissaan samaan aikaan, vaan tuloja niistä tulee pidemmän ajan kuluessa.
– Riippuu kehen vertaa, mutta en pääse lähellekään eniten myyvien dekkaristien tulotasoa, ainakaan jos vertailee meidän autojamme, Alasalmi naurahtaa.
Ei dekkaristien kesken kuitenkaan olla kateellisia toisten tuloista – Alasalmen mukaan dekkaristien seura on ollut virkistävän erilaista niin sanotusti vakavampien kirjailijoiden kokoontumisiin.
– He ovat ehkä vähän räväkämpiä, Alasalmi sanoo.
Monilla dekkaristeilla on muita siviiliammatteja, ja siksikin Alasalmi arvostaa heidän panostaan korkealle.
– Heillä voi olla vaativat päivätyöt, eikä ole helppoa ruveta työstä väsyneenä tekemään toista työpäivää.
Kustantaja: Dekkarit myyvät edelleen, lukijat konservatiivisia
Yksi Suomessa paljon dekkareita kustantava talo on Bazar. Sen kustantaja Markus Lähdesniemi kertoo, että dekkarigenre kasvaa edelleen.
– Etenkin kärki myy hyvin, samoin sarjavetoiset tuotteet.
Esimerkiksi Bazarilla julkaistavasta Christian Rönnbackan Hautalehto-sarjasta on tulossa jo 13. osa.
Koska dekkareita kulutetaan pitkälti äänikirjoina, niillä on Lähdesniemen mukaan pitkä elinkaari. Esimerkiksi Rönnbackan dekkarien yhteismyynti oli viime vuonna 170 000 kappaletta, ja siitä vain kolmaosa tuli uutuuskirjoista, Lähdesniemi kertoo. Rönnbacka tekee dekkareitaan kahden kirjan vuosivauhtia.
Uusia tekijöitä on kuitenkin yhä vaikeampaa saada lanseerattua, sillä dekkarien kuluttajat ovat konservatiivisia.
– Jos katsoo ”Mitä Suomi lukee” -listoja vuosilta 2015 ja 2025, niin ne listat eivät näytä kauhean erilaisilta, Lähdesniemi sanoo.
Pokkarien myynti on ollut pitkästä aikaa kasvussa.
Paljon myyvät dekkarit ovat hänestä sisällöltään melko perinteisiä, ja selvästi genrestä poikkeavien rikoskirjojen menestys on harvoin kovin suurta.
– Jos esimerkiksi kirjan päähenkilö on rosvo tai edes harmaalla alueella, se ei suomalaisille toimi. Kirjoissa pitää olla selkeä hyvä ja paha.
Pokkarien myynti on ollut pitkästä aikaa kasvussa, Lähdesniemi kertoo. Uusimpana ilmiönä on ollut julkaista perinteisen kovakantisen kirjan rinnalla edullisempi pehmeäkantinen, mutta muuten täysikokoinen versio.
– Tämä on lisännyt dekkarien myyntiä.
Asiantuntevat dekkarit nousussa
Markus Lähdesniemen mukaan nouseva trendi dekkarikentällä ovat hyviä taustatietoja vaativat dekkarit, joissa dekkarin rajat jopa vähän hälvenevät.
– Eri alojen asiantuntijat ovat ruvenneet kirjoittamaan omaan maailmaansa liittyviä kirjoja samaan tapaan kuin poliisit ovat pitkään kirjoittaneet poliisidekkareita.
Hän mainitsee Helena Immosen, Tuomas Niskakankaan ja Amos Hongan, joiden kirjoissa liikutaan kansainvälisissä ympyröissä ja käsitellään esimerkiksi suurvaltoja. Immosella on armeijataustaa, Niskakangas on politiikan ja talouden toimittaja ja Honka puolustusvoimissa työskentelevän kirjailijan taitelijanimi.
– Ne ovat todella korkealaatuisia kirjoja, jotka kestävät hyvin vertailun kansainvälisiin kirjoihin. Se helpottaa, kun tietää, mistä kirjoittaa eikä tarvitse aloittaa nollista.
Tärkein menestyksen tae myös Lähdesniemen mukaan on työn laatu.
– Jos siinä oiotaan liikaa, kirja ei pärjää lukijoiden tai kuuntelijoiden parissa. Meillä tehdään dekkarit yhtä pieteetillä kuin kaikki muutkin kirjat.
Esa Salminen
Esa Salminen (s. 1976) on helsinkiläinen kirjailija, toimittaja ja tietokirjailija. Hän on julkaissut 11 kirjaa. Kuva: Nanna Tulikoura
Juttua muokattu 31.10.2025: Lisätty tieto siitä, että Alasalmi on ollut ainoa elossaoleva vanhempi ja yksinhuoltaja.