Kansalaisaktiivisuus on Pispalan vahvuus
Löysin Pispalan veljeni kautta. Hänen luonaan käydessäni tuntui kuin olisin astunut toiseen maailmaan ja toiseen aikakauteen.
Aloin haaveilla Pispalaan muutosta. Se toteutui syksyllä 1983. Aamuisin ei tarvinnut kuin katsoa ikkunasta ulos, niin tuli hyvä mieli. Asuntoni oli Lauri Viidan museon naapurissa. Seuraavana keväänä WSOY hyväksyi julkaistavaksi runokokoelmani. Vitsailin, että sitä Lauri Viidan naapuruus teettää.
Pispalan sanotaan tulleen ikuistetuksi seitsemään taiteenlajiin. Lauri Viita kuvasi Pispalaa Luojan palikkaleikiksi romaanissaan Moreeni (1950). Hannu Salaman Siinä näkijä missä tekijä (1972) kuvaa kommunistisen vastarintaliikkeen toimintaa Pispalassa jatkosodan aikana. Pispala tunnettiinkin punaisena. Sisällissodassa Pispala oli Tampereen viimeinen paikka, jossa punakaarti sinnitteli.
Kauan sitten alue kuului Pirkkalaan. Isoja maanomistajia olivat Pispan ja Provastin talot. Jotkut Tampereen työläisistä alkoivat ostaa halpoja tontteja soraharjun rinteestä, jota pidettiin huonona rakennuspaikkana. Kävelymatkakin keskustan tehtaisiin oli melkoinen. Usein omistajaperhe asui yhdessä tai kahdessa huoneessa ja vuokrasi muut huoneet, niin myös Lauri Viidan lapsuusperhe.
1960-luvulla Tampereen johto halusi jyrätä vanhat puutalot. Olihan maailman korkeimmaksi mainitulta soraharjulta mahtavat näköalat Näsijärvelle ja Pyhäjärvelle. 1960-luvun yleiskaavassa rinne on täytetty pitkillä tasakattoisilla rivitaloilla, liikennesuunnitelmassa moottoritie kulkee Pyhäjärven yli Nokialta Tampereen keskustaan Pyynikinharjua leikaten.
60- ja 70-lukujen vaihteessa Pispalaan alkoi muuttaa opiskelijoita, jotka ihastuivat pittoreskeihin ja halpoihin vuokra-asuntoihin. Kantovesi, puuseet ja puulämmitys eivät liikaa haitanneet. Yksi heistä oli arkkitehtuuria opiskellut veljeni.
Yhdessä vanhempien pispalalaisten kanssa opiskelijat perustivat Asukasyhdistyksen, joka alkoi kampanjoida Puu-Pispalan puolesta. Kansalaisaktiivisuudella oli pitkät perinteet, esimerkiksi 1900-luvun alussa oli perustettu vesiosuuskunta, joka pumppasi vettä Tahmelan lähteestä harjun taloihin.
1970-luvulla alueelle hyväksytty kaava oli kompromissi, joka mahdollisti säilyttämisen, mutta ei vaatinut sitä.
Silloisessa Asuntohallituksessa pohdittiin edullisia perusparannuslainoja, jotka valtio takaisi. Pispalaa kaavailtiin yhdeksi kokeilualueeksi. Tampereen kaupunki ei vastannut Asuntohallituksen kirjeisiin. Asuntohallitus alkoi neuvotella Asukasyhdistyksen kanssa. Näin peruskorjaukset saivat vauhtia.
Kaupunki omisti vielä Pispalassa kymmeniä vuokrataloja, mutta Tamperetta johtava aseveliakseli pyrki niiden myymiseen ja purkamiseen. Tämä, kuten myös Tammerkosken rannan Verkatehtaan purkaminen sieppasi minua niin paljon, että vastasin myöntävästi, kun minua kysyttiin vihreiden ehdokkaaksi syksyn 1984 kuntavaaleissa.
En tiedä, olisiko kirjailijan työstäni 1980-luvulla tullut mitään ilman työhuonetta puutalon kivijalassa.
Vuotta myöhemmin jätin kuukausipalkkaisen työni Tampereen teknillisellä korkeakoululla ja heittäydyin vapaaksi kirjailijaksi. Siihen johtanut tapahtumasarja ei ollut aivan riippumaton siitä, että olin lähtenyt uuden poliittisen ryhmän edustajana kuntapolitiikkaan, mutta ei tässä siitä sen enempää.
Veljeni oli valmistunut arkkitehdiksi ja perin työhuoneekseni hänen vuokrayksiönsä ison kauniin puutalon kivijalasta. Vuokra oli naurettavan halpa. En tiedä, olisiko kirjailijan työstäni 1980-luvulla tullut mitään ilman tätä työhuonetta.
En tiedä, olisiko kirjailijan työstäni 1980-luvulla tullut mitään ilman työhuonetta puutalon kivijalassa.
Pikku hiljaa kaupungin asenne Pispalaan muuttui, mutta oli samalla ristiriitainen. Aluetta markkinoitiin turistikohteena. Samaan aikaan kaupungin johto pyrki nakertamaan miljöötä. Kaikki, mitä on säilytetty, on säilytetty kansalaisaktiivisuuden ansiosta.
Pispalan Rajaportin sauna on Suomen vanhin yhä toimiva yleinen sauna. Asemakaavassa sen tontti oli pitkään parkkipaikka. Asukasyhdistyksen aktiivien perustaman Saunayhdistyksen monivuotisen työn tuloksena se on nyt suojeltu. Jos käyt Tampereella, todellakin suosittelen käymään Rajaportin saunassa, se on ihan uskomaton!
Pyhäjärven rannassa on laajahko alue vuokrattavia kasvimaapalstoja. Sitä kaupungin kihot ajoivat vuosikymmenien ajan tonttimaaksi. ”Kurpitsaliike” pani hanttiin. Lopulta maaperätutkimus osoitti, ettei alue sovi tonteiksi, koska maan alla kulkee paineellista pohjavettä. Osa Näsijärven vedestä virtaa nimittäin Pyhäjärveen soraharjun läpi.
Vääntöä käydään edelleen kansalaistoiminnan tukikohdista, kuten Kurpitsatalon ja Hirvitalon kohtalosta.
Kirjoitan tätä katsellen ikkunasta Pyhäjärvelle, samassa talossa jonka kivijalassa 1980-luvulla työskentelin, nyt talon omistajana. Monien mutkien kautta päädyin eduskuntaan, ministeriksi ja EU-parlamenttiin. Talon remontti vei suunnilleen sen, mitä meppinä ansaitsin. Mutta kannoinpa myös omassa elämässäni korteni kekoon Pispalan miljöön säilyttämiseksi.
Remontissa talon rakenteista löytyi pari luotia, ehkä sisällissodan ajalta.
Satu Hassi
Tekniikan lisensiaatti, entinen kansanedustaja (1991-2003, 2015-2023), ministeri (1999-2002) ja meppi (2004-2014). Julkaissut runokokoelman, romaanin ja joukon tietokirjoja.