Rivien välistä

Kun kirjasarjan matka tyssää ennen maalia

Kirjasarjoja julkaistaan nykyään paljon. Aina sarja ei kuitenkaan ole takuu pidemmästä yhteistyöstä, vaan kustantaja saattaa lopettaa sarjan julkaisemisen kesken.

Ei ole tavatonta, että sarja katkeaa syystä, joka ei riipu kirjailijasta. Sarjan katkeaminen saattaa aiheuttaa kirjailijalle häpeää, joten asiasta ei välttämättä puhuta julkisesti. Nuorille aikuisille kirjoittava Sinikka Koyama kertoo avoimesti omasta kokemuksestaan, ja Eeva Asikainen kommentoi sarjojen julkaisua Kirjailijaliiton juristina.

Asikainen näkee koko kirjasarjan kattavassa sopimuksessa hyviä ja huonoja puolia. Lähtökohtaisesti hänestä on kannattavaa sopia useista osista samassa sopimuksessa, ja sopimus on parasta tehdä kirjallisena.

Ongelmaksi voi kuitenkin muodostua vaikkapa se, että jos ensimmäinen osa menestyy, seuraavien osien palkkioiden neuvottelu paremmaksi voi olla vaikeaa, koska se edellyttäisi muutosta sopimukseen ja siten molempien osapuolten suostumusta.

Eeva Asikainen, kuva: Heli Sorjonen

– Lisäksi jos syystä tai toisesta yhteistyö kustantajan kanssa ei sovi toivotulla tavalla, on kirjailija sidottu jatko-osienkin osalta yhteen ja samaan kustantajaan, Asikainen sanoo.

Sinikka Koyama solmi kustannussopimuksen esikoisteoksestaan itsenäisenä teoksena. Tämä ei vaatinut enempää pohdintaa, sillä Koyama ei tuolloin vielä tiennyt kirjoittavansa sarjaa. Aloittaessaan seuraavan romaaninsa suunnittelun hän ymmärsi sen sopivan hyvin esikoisen kanssa yhteen.

– Päätin silloin, että teoksesta tulisi itsenäinen jatko-osa ja että kirjoittaisin kokonaisen trilogian, Koyama kertoo.

Jatko-osa meni heittämällä läpi, vaikka sarjasta ei oltu keskusteltu, suullisista tai kirjallisista sopimuksista puhumattakaan. Koska toinen romaani sai sopimuksen helposti, kolmannen osan kustannussopimus ei tuntunut Koyamasta ajankohtaiselta:

– Tiesin heidän julkaisseen aiemminkin trilogioita ja sarjoja, ja tiesin myös, että heidän julkaisukynnyksensä oli matalampi kuin useilla muilla kustantamoilla, joten ajattelin puhua sarjan jatkosta vasta, kun kolmannen osan käsikirjoitus olisi jo pidemmällä.

Koyaman tilanne oli selkeä, mutta aina kustantamolla ja kirjailijalla ei ole yhtenevää näkemystä siitä, mitä on sovittu. Sitovan suullisen sopimuksen syntyminen edellyttää, että keskeisistä asioista, kuten palkkiosta ja aikatauluista, on sovittu. Suullinen sopimus on lakiteknisesti yhtä sitova kuin kirjallinenkin. Ongelmia voi kuitenkin tulla siinä vaiheessa, kun suullinen sopimus pitäisi näyttää toteen. 

Todistamiseen voi käyttää kustantajan kanssa käytyä kirjeenvaihtoa. Jos keskustelusta on tehty muistiinpanot, niitä voi hyödyntää. Mitä yksityiskohtaisemmat muistiinpanot, sen parempi. Ensimmäisen osan markkinoiminen sarjana myös kertoo siitä, että osapuolilla on ollut yhteinen tahtotila julkaista kokonainen sarja.

Kun Koyama kirjoitti trilogialleen päätösosaa, asiat alkoivat vaikuttaa kustantamossa huolestuttavilta. Koyama tiesi kustantamon taloudellisista vaikeuksista sekä henkilöstövaihdoksista.

– Kirjojen julkaisut myöhästyivät, kustantamon henkilökuntaa oli vaikea tavoittaa ja rojaltien maksuissa oli pahoja viiveitä, Koyama kuvailee.  

Päätösosan ensimmäisestä versiosta puuttui vielä neljännes, kun kirjailija soitti kustantajalleen kysyäkseen romaanin kohtalosta. Hän sai tietää, että asiasta oli tarkoitus neuvotella kustantamon sisällä.

– Minun annettiin ymmärtää, että kustantamo joutuisi karsimaan kovalla kädellä julkaistavien kirjojen määrää, joten siksi olin jo varautunut pahimpaan, Koyama kertoo.

– Parin viikon päästä sain kuulla puhelimessa, ettei kolmatta osaa voida julkaista. Asiaa pahoiteltiin ja kustantamon vaikeaa tilannetta avattiin minulle.

Valmistautumisesta huolimatta uutinen oli musertava. Kokemus tyhjän päällä olemisesta sai Koyaman jopa miettimään, voisiko itseään enää kutsua kirjailijaksi. – Tuntui kuin olisin palannut takaisin lähtöruutuun, siihen hetkeen, kun ensimmäistä kertaa lähetin esikoiseni kustantamokierrokselle.

Yksi syy kustantamon kielteiseen kustannuspäätökseen oli trilogian toisen osan heikompi myynti. Tästä Koyama koki häpeää, mutta oli samalla valtavan ylpeä itse teoksista.

Kun Koyama kertoi trilogian katkeamisesta julkisesti, hän sai empatiaa osakseen. Kollegojen apu ja tuki olivat tärkeitä. Lukijat ilmaisivat paitsi olevansa pahoillaan, myös ymmärtävänsä kirjailijan tilannetta.

– Tietenkin he toivovat, että trilogian päätösosa julkaistaisiin vielä jonain päivänä ja sitä toivon minäkin, Koyama kertoo.

Alkuun hän päättikin jatkaa päätösosan ensimmäisen version kirjoittamista. Hän oli myös yhteydessä erääseen kustantamoon teoksen julkaisemisesta. Asikainen vahvistaa, että näin voi vapaasti toimia alkuperäisen kustantamon vetäytyessä yhteistyöstä.

Uusi kustantamo kehotti Koyamaa lähettämään käsikirjoituksen heille, kun se olisi valmis. Uuden kustantamon alustavasta kiinnostuksesta huolimatta trilogian katkeaminen söi kirjoitusmotivaatiota.

– Pelko ja epävarmuus tulevaisuudesta painoivat mieltäni ja minun oli pakko pysähtyä ja miettiä miten jatkaa eteenpäin, Koyama kertoo. Niinpä hän teki vaikean päätöksen:

– Jätin keskeneräisen käsikirjoituksen odottelemaan parempia päiviä.

Korvauksia, toisenlaista yhteistyötä?

Koyaman kohdalla ei tapahtunut sopimusrikkomusta, koska päätösosasta ei ollut tehty sopimusta.   Kuitenkin yleisesti sarjoista sopiminen saattaa aiheuttaa epäselvyyksiä, joten on erittäin tärkeää, että molemmat osapuolet ymmärtävät tilanteen.

Jos kirjailija ja kustantaja ovat sitä mieltä, että teos soveltuu sarjaksi, tulee pohtia, miten sarjasta sovitaan. Jos samassa kustannussopimuksessa sovitaan useammasta osasta, sillä varmistetaan, että molemmat osapuolet ovat sitoutuneita sarjaan. Jos osapuolet eivät halua sopia useammasta osasta kerrallaan, vaikka sarjassa olisi potentiaalia, voisi sopia optiosta.

– Esimerkiksi että kirjailija sitoutuu tarjoamaan seuraavaa osaa vain kyseiselle kustantajalle ja kustantaja sitoutuu sen kustantamaan, ja jos tästä toinen vetäytyy, niin joutuisi maksamaan kohtuullisen korvauksen, Asikainen sanoo.

– Jos kustantaja tai kirjailija ei halua sopia sarjasta lainkaan, vaan edetään vain teos kerrallaan, tulee keskustella, miten teoksia markkinoidaan.

Vaikka Koyama on kiitollinen alkuperäiselle kustantamolleen kahdesta jo julkaistusta kirjasta, hän ei aio tehdä jatkossa yhteistyötä heidän kanssaan. Kustantamon tämänhetkiset haasteet ovat liian suuret. Koyama jatkaa itse eteenpäin ja toivoo kustantamolle valoisaa tulevaisuutta.

Entäpä kirjailija Koyaman tulevaisuus?

– Kirjoitan uutta ja poikkeuksellista nuortenkirjaa, jonka suunnittelussa nuoret itse ovat olleet mukana, hän kertoo. – Idea tähän projektiin syntyi pian sarjan katkeamisen jälkeen, joten tälläkin pilvellä on hopeareunus.

Kirjoittaja

Dess Terentjeva

Dess Terentjeva (s. 1992) on palkittu aikuisten- ja nuortenkirjailija Tampereelta. Hänen monipuolista tuotantoaan yhdistää monikulttuurinen näkökulma sekä toiseuden, sosiaalisten hierarkioiden ja rakkauden teemat. Kuva: Sonja Siikanen.