Halki kuoppaisten teiden kohti uutta
Kuluvan vuoden ensimmäisenä päivänä luin vuosien takaista Kirjailija-lehteä jaetussa taksiautossa matkalla Afganistanin rajaseuduilta kohti Tadžikistanin pääkaupunkia Dušanbea. Koti-ikävä vaivasi ja kuluneessa Daewoossa tuntui miellyttävältä palata hetkeksi kotimaan kamaralle, niihin tuttuihin kirjailijaympyröihin, jotka ovat koko aikuisikäni olleet niin läheiset ja rakkaat. Qurganteppa-Bohtarin maakuntakaupungin aamun pöly jäi taakse ja olo oli hetken kotoisa.
Vaikka pääosin kyse oli sisällöstä, myös tuttu painoformaatti lämmitti. Lommoisessa ja täyteen ahdetussa autonromussa olisi ollut vaikeaa lukea lehteä tabletilta. Ymmärrän kirjapainoyrittäjän poikana varsin hyvin kirjailijan rakkautta painoformaattia kohtaan.
Pitelet nyt kuitenkin käsissäsi viimeistä painettua Kirjailija-lehteä. Se on tuplanumero, jossa teemat vire ja usko lyövät kättä keskenään. Toimitus on löytänyt ja luonut jälleen erinomaista sisältöä teemoihin liittyen.
Ensi vuonna Kirjailija siirtyy kokonaan verkkoon eikä sitä enää voi lukea edes Tadžikistanissa uutena painettuna kappaleena. Muutos aiheuttaa varmasti surua ja nostalgisia tunteita, mutta on hyvin perusteltu.
Kuten jäsenistö on varmasti huomannut, kirjailijatyö on uhattuna tällä hetkellä monesta suunnasta. Äänikirjan ansaintalogiikka on erilainen kuin painetun, ja moni ennen suuren osan ansioistaan rojalteista saava kirjailija joutuu tottumaan onnettomiin pennosiin. Samaan aikaan hallituksen menoleikkaukset kohdistuvat myös kirjallisuuden tukemiseen, kenties huolestuttavimmin kirjastojen vähälevikkisen kirjallisuuden ostotukeen.
Hallitus harkitsee nostavansa alennettuja arvonlisäverokantoja kymmenestä neljääntoista prosenttiin. Muutos tarkoittaisi sitä, että Suomesta tulisi Tanskan jälkeen Euroopan eniten kirjaa verottava maa. Euroopan keskiarvo on kuuden prosentin paikkeilla ja esimerkiksi Ukrainassa, Iso-Britanniassa, Norjassa ja Irlannissa kirjalla on oma alv-kanta, 0 %.
Kirjailijaliiton tärkein tehtävä on toimija edunvalvojana ja edistää kirjailijan toimeentuloa ja kirjailijatyön näkyvyyttä. Painettu Kirjailija-lehti ei ole toiminut kovinkaan hyvin edunvalvonnan edistäjänä. Sitä on lukenut lähinnä jäsenistö eikä se siten ole pystynyt tukemaan kirjailijoille tärkeitä tavoitteita.
Kun lehti siirtyy nettiin, sen lukijamäärät tulevat moninkertaistumaan ja Kirjailijaliiton viestintä pystyy käyttämään journalistista sisältöä myös tukenaan vaikuttamispyrkimyksissään.
Kun lehden paino-, taitto- ja postituskulut jäävät pois, pystymme nostamaan lehden sisältöä suuremmaksi sekä kasvattamaan kirjoittajien palkkioita. Tavoitteena on tehdä Kirjailijasta seuraavien vuosien aikana maan johtava kirjallisuuslehti.
Siinä on enemmän sisältöä, enemmän lukijoita, se tekee kirjailijoista näkyvämpiä ja kuvaa niin yleisölle kuin päättäjillekin kirjailijatyön epäkohtia ja onnistumisia. Tästä viimeisestä painetusta numerosta tullee keräilykappale, jota kannattaa vaalia. Ehkä luen sitä vielä toistekin Tadžikistanin monttuisilla teillä. ■
JULKAISTU KIRJAILIJASSA 3-4/2023.